Ihania arvontoja

Likaisessa parketissa olisi tämmöinen herkku arvonnassa, sinne kaikki vaan osallistumaan.

Toiset ihanaiset olisi vielä tämän päivän ajan tarjolla Posliinikukassa.

Nyt kaikki osallistumaan arvontoihin mutta älkää voittako kun minä haluan nuo ihanaiset kotiuttaa :D

Annonstavla

Tukholman reissulla ihastuin Designtorgetissa olleeseen ilmoitustauluun. Semmoinen ihana puhekupla siellä seinällä roikkui, vielä ihanampi hintalappu kyljessään. Alitajunta on varmaan tuon tarkan hinnan pyyhkinyt mielestä pois, ihan vain suojellakseen mun psyykettä. Kyse oli kuitenkin satasista. Kyseinen ilmoitustaulu jäi kuitenkin mieleen kummittelemaan, niin päätin sitten itse kyhätä vastaavan. Tässä synnytys prosessi ja lopputulos:

Materiaalit löytyi Kärkkäiseltä. Käytin siis retkimattoa ja valkoista lakanaa, styroksia kun en mistään löytänyt (ok, enpä hirveesti jaksanu ees etsiä). Styroksisenkin olisin toki tuolla valkoisella kankaalla (lakanalla) päällystänyt. Hintaa tuli näille yhteensä huimat 7,70 €.


Retkipatja joutui Salkkareiden ajaksi maton ja kirjojen alle prässiin, niin oli helpompi leikellä.


Sitten olikin vuorossa piirtely. Käytin siis koko patjan, kun onhan se aika ohut, eikä ilmoitustaulu, joka on retkipatjan paksuinen oikein aja asiaansa. Kerroksia tuli siis neljä. Ekan piirsin vapaalla kädellä liidulla ja loput ensimmäistä kuplaa apuna käyttäen lyijykynällä. Lyijykynä ei oikein tarttunut, mutta sillä sai "piirrettyä" semmoiset kivat urat, joita pitkin oli helppo leikata.

Nyt piti sitten saada kaikki kuplat toisiinsa kiinni. Pienen pohdiskelun jälkeen tulin siihen tulokseen, että helpointa on ommella ne kiinni toisiinsa kiinni. Ihan raakasti vaan rumia isoja pistoja, kunhan toisissaan pysyvät. Ei ihan kuplat ole saman kokoisia, mutta eipä tuo lopputuloksessa haitannut.

Tämän jälkeen lakanan kimppuun. Se oli justiin semmosta niin vittumaista lakanakangasta kuin vaan voi olla olemassa. Kovaa, jäykkää ja karkeaa. Yritin sitä vähän silitellä silitysraudalla niin, että lähtisi nuo taitosjäljet pois ja jotenkinhan se onnistui. Olisi varmaan ollut kertaalleen pestynä helpompaa käsitellä tuo kangas. Lakanasta leikkasin sitten taas vapaalla kädellä piirtäen patjakuplia isompia kuplia neljä kappaletta. Niistä kahdella päällystin sitten patjakuplat. Taas pääsin siis ompelemaan, nuppineuloilla vaan ensin kiinni ja mahdollisimman kireälle ja sitten neulaa läpi.


Lopputulokseen olen suhteellisen tyytyväinen. Kaksi kerrosta kangasta tosiaan tuohon sitten vain lopen laitoin, harkitsen vielä yhden kerroksen ompelemista. Ehkä ihan hiukan hohkaa tuo vihreä patja tuolta alta. Vähän on myös ryppyjä, mutta niitä nyt tuskin huomaa, ainakaan meikäläisen silmä. Vielä joku kiinnityssysteemi tuohon ja huomenna seinälle. Niin, ja nastojakin pitäisi sitten kai ostaa :D

Kaikkein siistein lintu on feeniks-lintu, ei pelikaani.

Nyt on Tukholmassa käyty ja ihanaa oli! Se on niin nätti kaupunki, ilmapiiri on mukavan lepponen ja ihmiset iloisia. Tällä kertaa myös itkupotkuraivareilta vältyttiin.

Shoppailtua ei tullu sitten kuitenkaan ihan hirveesti, mukaan lähti vaan kassi, t-paita (jota mekkona käytän) ja uus lompakko. Nenan ostokset löytyypi sen blogista, kaikenlaisia ihanuuksia lähti rouvan uutta asuntoa koristamaan.

Miun ostokset siis tässä, kassi on Designtorgetista, paita(mekko) T-shirt-storesta ja lompakko Åhlensilta (myin sieluni paholaiselle, ku ostin Björn Borgin kukkaron)

Tukholmassa kaikki oli raskaana, vauvan tai koiran kanssa ja mikä oudointa, kaikilla oli lenkkarit jalassa. Siis ihan kaikilla, liekkö se sitten joku uusi muotijuttu, joka ei vielä Suomeen ole rantautunu vai onko nuo rakkaat naapurit sittenkin niin fiksumpia kuin ollaan tällä puolen luultu ja ovat tajunneet, että kaupungissa voi olla helpompi kävellä pitkiä matkoja lenkkipopot jalassa kuin kipitellä korkkareiden kanssa (ei juma mikä virkehirviö!). Kaikki tyylikkäistä bisnesnaisista nuoriin trendipelletytteleihin juoksenteli lenkkarit jalassa, siis ne meni kaikkien vaatteiden kanssa. Oli se niin kummaa tämmöselle maalaistollerolle kattoa, että noinko isossa kaupungissa (itellähän oli Nokialaiset jalassa).

En jaksa kirjotella, ku näyttää olevan taas tämmöstä sanaoksennusta, niin pistetään siis mielummin kuvia reissusta.

Tämä ihana näky tuli vastaan jo Vaasassa, voi että tuli hymy huulille! Laundryday gone bad.

Torikojut oli niin herkullisia, himoitsin mansikoita vaan enpä idioottina sitten muistanu niitä ostaa.

Tällaisiksi jalat alkaa turpoamaan, kun on jalassa legginsit ja tennareiden nauhat vielä nilkkojen ympärillä kuumalla ilmalla. Huomatkaa ohjeet blondille molemmissa jaloissa.

Täällä me hengailtiin ja kyylättiin ja arvosteltiin ihmisiä auringon paisteessa. Parhautta.

Paikallisia densuja. Vähän on hienompi tausta kuin paikallinen Siwan ikkuna. Taustalla siis Kulturhuset.

Tämä nainen oli jotenin aivan tajuttoman ihana, tommonen hippimummu mäkin haluan olla sitten vanhana.

Vanha kaupunki. Rakastan, rakastan, RAKASTAN noita kapeita katuja ja rakennuksia, tunnelmakin tuolla oli jotenkin niin hidas. Mii laik.

Hytin ikkunasta oli niin jännä ottaa kuvia. Mutta olihan siellä nätit maisemat hei.

Rento olla vihanen ja väsyny läski. Hieman väsytti.

Otsikko ei kyllä muuten vissiin aukene kuin Nenalle, mutta mitäpäs pienistä. Oltiin taas fiksuina.